Six Flags magic mountain -unelma todeksi!

Airbnb-asuntomme Santa Claritassa oli oikein jälleen miellyttävä, sijainti rauhallisella alueella, omistaja opettaja nainen oikein mukava ja mikä tärkeintä, sänky hyvä nukkua. Hyvällä pohjatyöllä (palautteiden lukemisella) saa kyllä mukavan majoituksen edullisesti. Eikä minua edes enää häiritse, se että ollaan ihmisten kodeissa. Mukava vaihtaa ajatuksia ja kielitaito harjantuu.

Mutta syy miksi valitsimme majapaikaksi Santa Claritan oli tietenkin huvipuisto, joka on lähellä. Nimittäin minun suuri unelma Six Flags magic mountain -vuoristaratapuisto. Haave meinasi kuitenkin kariutua, kun rupesin katsomaan netistä aukioloaikoja. Puisto on talvella auki vaan viikonloppuisin. Sunnuntai oli jo sovittu Antin työpäiväksi ja huvipuistoon oli tarkoitus mennä maanantaina. Siinä meinasi itku päästä, koska odotukset olivat suuret. No, onneksi Antti jousti ja uhrattiin sitten sunnuntai huvipuistoilulle (Antin asiakkaat ja muut menot joutuivat nyt odottamaan).

Vaikka säätilaksi oli luvattu vesisadetta, ei se meitä suomalaisia sisukkaita haitannut. Eipä näköjään haitannut muitakaan turisteja, kun puistoon oli melkoiset jonot jo moottoritiellä. Meidän aamun lähtö venähti noin klo 11 (puisto aukesi 10.30) ja parkkipaikka oli jo melkoisen täynnä tuossa vaiheessa. Siinä vielä idealistisesti kuvittelin, että puisto vetää hyvin porukkaa eikä tartte paljoa jonotella, sataahan kuitenkin vettä ja ei ole edes high season. Saatiin liput pahemmin jonottelematta, mutta Antin piti lähteä turvatarkastuksen jälkeen autolle viemään gopron selfietikku, kun sitä ei puistoon saanut viedä. Niin, sinne parkkipaikallehan ei ollut mikään lyhyt matka kävellä. Sain odotella sen 20 minuuttia tuota reissua... porukkaa lappoi puistoon ihan mukavasti tuolla aikaa.

Antti oli itse vielä kipeä, eikä halunnut lähteä minun kanssa laitteisiin. Menin siis ensimmäisenä Apocalypse puurataan, johon jonotin noin 40 minuuttia, puolet vesisateessa ja puolet sisällä (siinä sisällä vaatteet onneksi ehti hyvin kuivua). Ihan jees rata, vähän turhan kevyt minun makuuni ja aikamoista ryskettä, puurata kun oli. Seuraavaan laitteeseen, jonotusaika kortti näytti 2 tuntia. Mitäh?!! Oikeasti porukkaa oli tullut niin paljon, että jokaiseen laitteeseen oli vähintään tunnin jonot. No, ei auttanut kun taipua ja maksaa vähän rahaa Flash passista, jolla saat valittua laitteen ja ajan, jolloin voit kävellä pitempien jonojen ohi. Tuo oli kyllä päivän pelastus. Olisin ehtinyt käydä ehkä 3-4 laitetta päivän aikana, kun flashpassilla kävin kaikki mitä halusin, 8 rataa. Kaikki radat ei valitettavasti sateen takia olleet aukikaan, tai välillä menivät kiinni. Kuten Goliath, johon flashpassilla kävelin sisään ja laittoivat sen juuri kiinni nenän edestä. Voi niitä, jotka olivat jonottaneet sen 2 tuntia... olisi ehkä ketuttanut.

jonotusta sisällä

eka rata

Etuilupassi oli siis rahansa väärti. Kun ei tänne kovin montaa kertaa elämässä tulla. Onneksi Anttikin jaksoi kiltisti toimia laukunkantajana kun minä kävin laitteissa. Jokaisen laitteen jälkeen tulin vaan suuurempi hymy naamalla takaisin, sitä Antti jaksoi ihmetellä. Mutta ne oli vaan niin mahtavia laitteita. Tämän jälkeen ei Lintsi tunnu miltään! Kävin radat seuraavassa järjestyksessä:

1. Apocalypse
2. X2
3. Lex Luthor: Drop of doom
4. Green Lantern: First flight
5. Revolution
6. Tatsu
7. Goliath
8. The Riddler´s revenge

Flash pass

Youtubesta löytyy videot kaikista, ja Anttikin väsää oman videon kunhan ehtii. Mutta oli yksi parhaita päiviä minun lomassa :). X2:seen kävelin flaspassilla suoraan sisään, muihin jonotin noin 20 minuuttia. Tietää seuraavankin kerran ostaa tuo etuilupassi, täällä näköjään on vähän enemmän tuota populaa kun Suomessa. Kuuteen asti jaksoimme puuhaa, olisin jaksanut pitempäänkin mutta kyllä maha ja pää meinasivat pari kertaa pyöräyttää ympäri (vaikka kuvittelin, että minulla on teräsvatsa). En kuitenkaan oksentanut ;)! Kuvia en edes muistanut ottaa, kun olin niin fiiliksissä... pari räpsyä Antin lainattuja.