Autolla kohti Sonomaa

Perjantaiaamu valkeni pilvisenä ja tuulisena, nyt kaupunki näytti todellisuuden meille turisteille ja se toppatakki olisi ollut tarpeen. Kävimme tuttuun tapaan aamupalalla, tavarat oli jo pakattu edellisenä iltana ja lähdimme metsästämään kyytiä lentokentälle. Edellisenä iltana olin katsonut edullisimman vaihtoehdon olevan BART-juna ja se oli suunnitelmamme. Puoli yhdeksän avattiin hotellin ovet ja vettä tuli saavista kaatamalla, onneksemme hostellin edessä oli shuttle-bussi kentälle menossa (oli muuten vaihtoehto 2 jota mietimme ja bartilla olisimme kastuneet läpimäräksi, kun asemalle piti kävellä noin 700 m laukkujen kanssa) ja näppäränä tyttönä kysyin mahtuuko kyytiin. Kuski puhui vähän huonoa englantia (vaikutti maahanmuuttajalta), mutta mitä ilmeisimmin kyytiin mahtui kun hän laukut takakonttiin nosti. Kyyti lähti ja kierrettiin pari hotellia, minua siinä hieman jänskätti ettei jouduta hyppäämään etukäteen varanneiden asiakkaiden tieltä jossain hevonkuusessa pois kyydistä... No ei jouduttu ja päästiin kentälle, jossa kuski vielä ystävällisesti ohjasi meidät oikeaan paikkaan odottamaan junaa autovuokraamoille.

San Franciscon lentokentän autovuokraamot ovat kätevästi saman katon alla. Olisin toki voinut ottaa auton myös keskustan pisteestä, joka sattui olemaan aivan hostellimme vieressä, mutta sitten emme olisi päässeet itse valitsemaan autoa. Alamon tiskillä ei ollut kello 10 aikaan yhtään jonoa ja pääsimme paperitöiden ja kevyen kaupittelun (lisävakuutukset ja autoluokan korotus) jälkeen valitsemaan autoa. Olin varannut eautovuokraamon kautta meille mini-SUV kokoluokan auton. Auton valinta rivistä  olikin se vaikein osuus hommassa, värin lisäksi piti valita myös merkki ;)... Olisi ollut hienoa ajella jenkkiautolla (Chervolet), mutta taloudellisina ihmisinä valitsimme Fordin pienen citymaasturin, joka oli joku eco-malli ja Antin mielestä vastaa volvoa ;), no en usko ennen kuin kokeilen!!

valkea menopeli

Navi päälle ja baanalle. Suunnaksi otettiin Golden gate ja siinä vaiheessa tuli mieleen mitä unohdettiin kysyä, tietysti ne tullimaksut... Täällä siis peritään teillä tietulleja ja olin sitä etukäteen pähkäillyt, mutta unohdin koko asian kun autoa haimme (olin niin iloinen että oltiin päästy kentälle, stressi-Erkki kun olen). Tämä tietulli asia tietysti aiheutti "hieman" sananvaihtoa autossa, koska moisen olin unohtanut. Selvittiin kuitenkin keskutelusta ja jatkettiin matkaa, päätettiin olla hyvin tarkkaavaisia noiden liikennemerkkien suhteen. Onneksi Golden gaten voi ylittää kaupungista päin ilman tullia.

the silta

Päästiin helposti navin ohjauksella kaupungin läpi ja pysähdyttiin sillan toisella puolella ottamassa pienet räpsyt. Siitä jatkettiin Sausalitoon. Vettä tuli tosiaan ihan kiitettävästi koko ajan, mutta ei se meidän lumikeleihin tottunutta kuljettajaa haitannut. Pysähdyttiin paikallisessa marketissa eväsostoksilla. Ei voi pieni ihminen kun ihmetellä tuota valikoiman laajuutta. Nuo marketit yksistään on jo nähtävyyksiä (mihin niitä puistoja tarvitaan). Siinä tuli mieleen ajatus jos toinen muutosta tänne ;)

paikallinen pieni supermarket

Matka jatkui kohti Sonomaa ja hotellia. Pysähdyttiin visitor centerissä kysymässä vinkkejä minne kannattaa ensikertalaisena suunnata. Saatiin vinopino oppaita ja vinkit viinitiloille ja juustotastereihin. Vaatteet kastui tuolla lyhyellä hypyllä läpimäräksi, niinpä otimme suunnaksi hotellin ja yllättävää kyllä saimme huoneen jo klo 12 vaikka normaalisti checkin on klo 16. Ihana hotelli. Huone oli megaiso ja takka <3. Hetken lepäilimme (ts Antti teki töitä) ja sitten uhmattiin sadetta ja lähdettiin Cline Cellars viinitilalle, jossa oli alkamassa kierros klo 15. Yllättäen muita ei kierrokselle ollut lähdössä, viininmaistajia kyllä riitti. Maistelimme siis pari erilaista valkoviiniä ja saimme privaattikierroksen tilan tuotantolinjalla ja tynnyrien lomassa. Riitti hyvin meille. Pääsimme clubin tiloihin maistamaan lisää viiniä, tällä kertaa punaista ja se vei kielen mennessään. Mukaan lähti siis pari pulloa punaista suolaiseen 20 $/pullo hintaan.

Bestwestern Sonoma Valley

matkalukemista

Matkalla takaisin hotellille arvottiin illan syömisiä. Minun flunssan takia en halunnut tuonne sateeseen kävelemään ja molemmat halusimme nauttia hieman paikallisista antimista, joten autoilu ei tullut kyseeseen. Vaikka hotellimme oli hyvällä paikalla, ei tuo keli houkutellut ulostautumaan. Mikä sattuma, hotellimme vastapäätä oli Whole Food market, josta jenkkityyliin kävimme autolla hakemassa eväät illaksi hotellihuoneeseen. Niin, siis kadun yli autolla parkkipaikalta toiselle ;), Suomessa tuo ei tulisi kyseeseen. Vähän juustoja ja melonia sekä megaisot burritokset (minulta jäi puolet evääksi seuraavalle päivälle).

Illalla siis nautittiin hieman punaviinia, juustoja ja takkatulesta. Hotellissa olisi ollut myös hot tube, jotta olisi ollut kiva kokeilla, mutta tuo keli nyt hieman rajoitti. Meidän silmään ulkona siis tuuli kovasti ja satoi kuin esterin p...stä, mutta uutisissa jenkit antoi microclimate weather alertin (jonkun sortin hälytys) ja autoja oli kolaroitu reippaasti, ainakin googlemapsin mukaan kun huomista reittiä suunnittelin. Me onneksi ollaan totuttu vaativampiinkin keleihin... :) Huomenna sitten kohti Montereytä ja Highway 1stä!